opinnäytetyöt
PORTFOLIO: ETUSIVU/ KANSILEHTI; Sosiaalityön käytäntö 3
Sosiaalityön asiantuntijuuteen kehittymässä Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksella (Socom)
Kivimäki, Minna
Asiantuntijuuden kehittyminen
Sosiaalityön käytäntö 3 (12.8.-13.9.2019) 15 op
Yhteiskuntatieteiden maisteri
Sosiaalityö
Itä-Suomen yliopisto
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
SIIRRY PORTFOLION SISÄLLYSLUETTELOON
Kiitos työharjoitteluni mahdollistaneille: Socomin toimitusjohtaja Sanna-Riitta Junnonen, Bridging-hankkeen projektipäällikkö (Socom) Henna Raikaslehto, projektipäällikkö Ann-Mari Sippu (XAMK), Bridging-hankkeen ohjausryhmä, kehitysvammaisten työ- ja toimintapaikan kohderyhmäasiakkaat, kyseisten yksiköiden työntekijät, Socomin muu henkilöstö ja Itä-Suomen yliopistolta opintojakson opettaja Piia Puurunen.
Kiitos myös niille, jotka ovat auttoivat tekstisisällön ja teknisen toteutuksen viimeistelyssä.
PORTFOLIO SK3: LUKU 6; reflektio
Reflektointia sosiaalityön asiantuntijuuteen kehittymisestä
Harjoittelujaksoni osoittautui loistavaksi oppimisalustaksi teoriapohjaisen työskentelyn ja kehittämisprosessin sisältyvien elementtien osalta, saavuttaakseni harjoittelujakson yleiset sekä omat tavoitteeni. Tutustumalla Socomin organisaatioon ja sen toimintaan opin toiminnan olevan yhteydessä sosiaalityön käytäntöön vähintään välillisesti esim. kohderyhmäasiakkaiden asiakasprosessien kautta. Työskentely Socomissa perustuu johtamisen osalta luottamukseen ja eri asiantuntijoiden esille nostamien aihealueiden tiedon tuotantoon, keskustelun ylläpitämiseen ja yhteiskunnallisesti merkittävien rakenteiden ja palvelujen kehittämiseen, esimerkiksi sosiaalityön rakenteellisen dokumentoinnin käyttöön ottamiseksi. Hanketyön osalta opin, että hanketyössä suunnittelu, teorian haltuun otto, dokumentointi, koordinointi, itseohjautuvuus ja monialainen yhteistyö korostuvat. Hankkeen aikana kerätyn aineiston arvioinnin avulla toteutuu tutkimukseen perustuva kehittäminen (Toikko 2019). Autonomia oman työn tekemisestä rajautuu hankerahoittajien edellyttämiin velvoitteisiin (esim. määräaikoina annettavat raportit) ja yhteistyökumppaneiden kanssa yhteisten aikataulujen löytymiseen. Hanketyöhön tutustuminen edesauttoi kehittämistehtävän tekemistä, teorian ja käytännön yhdistämiseksi. Yhteistyö Socomin henkilöstön, hankkeen kohderyhmäasiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa eteni sujuvasti antaen kokemuksen kuin olisin ollut toiminnassa mukana jo pidempään.
Sosiaalityön haasteeksi havainnoin riittävän asiakaskontaktien ylläpitämisen vähentyvien resurssien aikana. Jäin pohtimaan, että uudessa Kymsoten organisaatiossa rakenteiden lisäksi olisi tarpeen pysähtyä miettimään uudelleen toimivan asiakasprosessin elementtejä osallistaen kohderyhmäasiakkaita siihen. Kansalaisuus -kyselyn avulla sain käsityksen, että sosiaalityön prosesseissa voi olla asiakkaita, joilla olisi edellytyksiä edetä omanlaisella elämänpolullaan, mikäli siihen tarjoutuu oikea-aikainen mahdollisuus. Tämä edellyttää riittävän aktiivista vuoropuhelua asiakkaan, tarvittaessa hänen verkostonsa, palvelujärjestelmän ja sosiaalityöntekijän välillä sekä totutusta poikkeavia ratkaisuja. Kehittämistyö tarjoaa suunnitelmalliseen toimintaan perustuvan alustan sosiaalityön käytännön kokemuksien ja teorian yhdistämiselle sekä uuden teorian muodostamiselle, jonka tarkoituksena on luoda kaikkia hyödyttävää tietopohjaa sosiaalityön kehittämisen tueksi. Tällöin on kyse toiminnan analyyttisia ja konkreettisia tasoja yhdistävästä kehittämisprosessista. (Toikko 2019). Pohdin, että kehittämistyötä voidaan käyttää myös muuttuvan sosiaalityön johtamistyön välineenä. Harjoittelun kehittämistehtävän avulla mahdollistin kohderyhmäasiakkaille yhden kokemuksen osallisuuteen kansalaisena ja kerroin tarvittaessa tietoa kansalaisuuteen liittyen. Kehittäjäsosiaalityöntekijänä tunnistan itseni määrätietoiseksi, innostuneeksi ja itselleni haasteita asettavaksi, jolla on halu löytää yhteiskunnallisiin ilmiöihin vastauksia ja halu vaikuttaa niihin.
SIIRRY PORTFOLION KANSILEHDELLE
PORTFOLIO SK3: LUKU 5; asiakasprosessi
Bridging -hankkeen kohderyhmäasiakkaiden sosiaalityön prosessi
Heinonen (2007, 34) kertoo, että sosiaalityön toimintatapoja voivat olla byrokratiatyö, jota määrittää ulkopuolelta tulevat määritykset, palvelutyö, jolla turvataan asiakkaan tarpeita vastaavien palvelujen saatavuus sekä psykososiaalinen työ, jolle on ominaista asiakkaan tilanteen lisäksi asiakkaan ja työntekijän vuorovaikutussuhteeseen huomion kiinnittäminen. Bridging -hankkeen työskentely perustuu byrokratiatyöhön rahoittajan ja hankkeen ohjausryhmän valvonnassa olevien hankesuunnitelmien, toiminnan toteutuksen ja raportointien osalta (kts. Bridging –hankkeen hallinnoinnista-pdf). Varsinainen hankeaikainen toiminta perustuu palvelutyöhön ja kohderyhmäasiakkaiden kohtaamisessa voi toteutua psykososiaalisen työn elementit. Hankkeen päivä- ja työtoimintaan osallistuvilla kohderyhmäosallistujilla on kaikilla voimassa oleva asiakkuus Kymsoten vammaispalveluihin kehitysvammaan liittyvien palvelutarpeiden vuoksi, jolloin sosiaalityön mainitut toimintatavat määrittyvät tilannekohtaisesti. Päivä- ja työtoiminta on asiakkaille mahdollistettu sosiaalityöntekijän tekemällä hallintopäätöksellä joko sosiaalihuoltolain (710/1982) 27e §:n mukaista työtoimintaan tai vammaispalvelulain (380/1987) 8b §:n tai kehitysvammalain (519/1977) 2§:n perusteella päivätoimintaan. Ensimmäisiä päätöksiä edeltää sosiaalihuoltolain (1301/2014) 36§:n mukainen palvelutarpeen arviointi. Palvelutarpeen arviointia täydennetään 39.1§:n mukaisella asiakassuunnitelmalla, ellei sen tekeminen ole ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelmaa tulee SHL 39.3§:n mukaan tarvittaessa tarkistaa ja sen sisältö on sovitettava yhteen asiakkaalla olevien muiden hallinnonalojen palvelujen ja tukitoimien kanssa.
Palvelutarpeen arvioinnit, suunnitelmat ja päätökset taltioidaan sosiaalityössä asiakastietorekisteriin, joiden laadinnan eettisiin periaatteisiin (Orava ym. 2018) pääsin syventymään Socomin Kansa KouluII -hankkeen kirjaamisvalmentajakoulutuksessa. Kirjaamiskäytäntöjen kehittämisen ja sisäistämisen avulla voidaan edistää asiakkaan osallisuutta ja eettistä toimintatapaa, kuten muussa toiminnassa yhdessä asiakkaan ja hänen monialaisen verkostonsa kanssa toteutetussa asiakas- ja kehittämistyössä (Talentia 2017, 36, 17, 48; IFSW 208). Heinonen (2007, 28-29) jatkaa, että dokumentointi on käytännön sosiaalityössä tuotetun tiedon ydin ja se toimii asiakkaan tilanteen ja tarpeiden arvioinnissa. Dokumentointi helpottaa myös työyhteisöä, kun työprosessit tallentuvat tulevaa käyttötarvetta varten. Yhdessä asiakkaan kanssa tuotettu tieto mahdollistaa sosiaalityön tiedontuotannon ja vahvistaa sosiaalityöntekijän teoriapohjaa.