Pakinanurkka

PORTFOLIO: ETUSIVU/ KANSILEHTI; Sosiaalityön käytäntö 3

Posted on Updated on

Sosiaalityön asiantuntijuuteen kehittymässä Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksella (Socom)

Kivimäki, Minna

Kuva: Minna Kivimäki

Asiantuntijuuden kehittyminen

Sosiaalityön käytäntö 3 (12.8.-13.9.2019) 15 op

Yhteiskuntatieteiden maisteri

Sosiaalityö

Itä-Suomen yliopisto

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

SIIRRY PORTFOLION SISÄLLYSLUETTELOON

Kiitos työharjoitteluni mahdollistaneille: Socomin toimitusjohtaja Sanna-Riitta Junnonen, Bridging-hankkeen projektipäällikkö (Socom) Henna Raikaslehto, projektipäällikkö Ann-Mari Sippu (XAMK), Bridging-hankkeen ohjausryhmä, kehitysvammaisten työ- ja toimintapaikan kohderyhmäasiakkaat, kyseisten yksiköiden työntekijät, Socomin muu henkilöstö ja Itä-Suomen yliopistolta opintojakson opettaja Piia Puurunen.

Kiitos myös niille, jotka ovat auttoivat tekstisisällön ja teknisen toteutuksen viimeistelyssä.

Haastatteluja, joihin olen osallistunut

Posted on Updated on

“Lasinen lapsi” arjessa – kohtaa ja auta

Posted on Updated on

Kesä alkaa taittua syksyksi ja lapset palailevat päiväkoteihin tai koulutyön ääreen. Päivähoidon ja koulujen henkilöstö on näköalapaikalla lasten ja nuorten hyvinvointikysymyksissä. Mutta myös jo ennen koulun alkua ja koulun alettua naapurit, sukulaiset, ystävät.

Kuvalähde: OpenCliparts-Vectors Pixabay.com

Yksi hyvinvointikysymys liittyy “lasisen lapsuuden” kokeviin. Lasisessa lapsuudessa on kyse vanhempien liiallisesta alkoholin käytöstä, josta on usein lapsen kasvulle ja kehitykselle sekä myös myöhemmissä elämänvaiheissa haittaa. Huomataanko heidät? Tulevatko he kohdatuiksi ja autetuiksi? Vai jäävätkö he edelleen yksin peläten ja häveten lähtökohtiaan? Mahdollistuuko aikuisiällä riittävä apu ja tuki, mikäli lapsuudessa ei ole ne mahdollistuneet?

Kuvalähde: Gerd Altmann Pixabay.com

Seinäjokelainen Merja Perälä on avannut omia kokemuksiaan Hirsitalon emäntä– blogissaan, joka on sittemmin siirtynyt kuvaamaan nykyaikaa Kodin kuvalehden-sivustolle. Tämä hänen rohkea ulostulonsa on ylittänyt uutiskynnyksen. Kokemuksissaan hän avaa lapsuuden aikaisia kokemuksia ja sitä, miten lasinen lapsuus on vaikuttanut tai vaikuttaa nykyhetkeen aikuisuudessa. Perälä on rohkeasti omalla esimerkillään esillä, tuoden toivoa lasisesta lapsuudesta toipujille ja kertoen yrittävänsä tarjota omille lapsilleen erilaisen lapsuuden.

Kuvalähde: Gerd Altmann Pixabay.com

Lasinen lapsuus on teema, josta on paljon tietoa. A-Klinikkasäätiön ylläpitämältä “Lasinen lapsuus”-verkkosivulta löytyy runsaasti aiheeseen soveltuvaa luettavaa ammattilaisille, mutta myös muille aiheesta kiinnostuneille. Lasisesta lapsuudesta aika-ajoin putkahtaa myös mainoksia mediaan herättelemään ensi sijaisesti aikuisia, toisinaan myös antamaan infoa lapsille sekä nuorille. Yksi esimerkki on vuonna 2012 esillä ollut  ja uutiskynnyksen ylittänyt A-klinikkasäätiön mainos, jossa lasten juopottelevat vanhemmat olivat hirviöitä. Mainos herätti kiinnostusta myös yhdysvalloissa. Myös kauhistelua se sai osakseen, kun taas vuonna 2014 julkistettu ja jälleen uutiskynnyksen ylittänyt Orpokoti mainoselokuva sai ylistystä ja palkittiin parhaana yhteiskunnallisena mainoselokuvana.

Kuvalähde: Andreas Wohlfahrt Pixabay.com

Kun kohtaat jatkossa lasisen lapsen, pysähdythän hetkeksi kohtaamaan hänet, auttaen häntä eteenpäin auttajien luo? Ole hänelle luottoaikuinen, joka uskaltaa kysyä, sillä suojaavia tekijöitä puuttuu eniten niiltä, joilla aikuisten alkoholin käyttö on aiheuttanut haittoja. Ja kun lasisen lapsuuden kokeneena aikuisena tunnistat lasisen lapsuuden haittaavan elämääsi, etsiydythän sinulle soveltuvan avun piiriin, tarvittaessa sosiaali- ja/tai terveydenhuollon ammattilaisten tuella. Apua ja tukea on suomalaisessa yhteiskunnassa edelleen saatavilla. Koskaan ei ole myöhäistä saada onnellinen lapsuus, mikäli on valmis muutokseen ja työstämään menneisyyden kokemukset voimavaroiksi.