Mankeloinnista hermolepoa öihin

Posted on Updated on

Pidän erityisen paljon mankeloiduista lakanoista. Niistä tulee usein mieleen  hotellissa olevat vuodevaatteet. Monet ovat kysyneet, mikä ihme saa mankeloimaan. Miun kohdalla ehdottomasti se, että mankeloitu lakana tuoksuu aivan taivaalliselle ja ihoni ei kutia, jolloin nukun yöni rauhallisemmin. Mankelointi ei miulle ole kuitenkaan vain mankelointia, pelkkää kotityön suorittamista.

Copyright: Minna Kivimäki

Mankelointi on myös leppoisaa puuhaa, kirjaimellisesti myös pään tyhjentämistä, sillä siinä ohella usein järjestelen pään sisäisiä asioita ja suunnittelen tulevaa. Asettelen myös huomattavasti herkemmin siinä ohella mankelin ympärillä olevia tavaroita paikoilleen tai uudella tavalla “sisustaen”.

Copyright: Minna Kivimäki

Saatan jopa hulavannetta välillä pyörittää luppoaikana, kun tekstiili pyörii mankelissa materiaalista riippuen 2-5 minuuttia kerrallaan. Ja tietenkin kuuntelen musiikkia, tänään pauhasi Tina Turner.

Kuvalähde: Youtube-music

Nykyajan kuiduista pehmeä pellava on osoittautunut haastavaksi mankeloitavaksi. Mutta on varsin ihana materiaali käytössä. Olen havainnut, että nykyajan lakanakangas ei ole yhtä kestävää kuin “entisajan” pitsireunaiset ja käsin kudotut.

Copyright: Minna Kivimäki

Mankeloinnista on monia hyötyjä, sillä mankeloitu lakana, tyynyliina, leivin- tai pöytäliina

  1. on sileä ja tuntuu siten iholle hyvältä eikä kutita
  2. kerää vähemmän pölyä itseensä kuidun ollessa litistetty
  3. sitoo huonommin likaa itseensä kuidun ollessa litistetty
  4. vie vähemmän tilaa kaapista

Nykyään, erityisesti lakanoissa on usein alahelmassa napit tai vetoketju, mikä hankaloittaa lakanan mankelointiprosessia. Youtube-videossa näytetään miten napillinen lakana mankeloidaan, jotta napit ja mielestäni myös vetoketjut eivät kärsisi.

Martat neuvovat toteuttamaan mankeloinnin seuraavalla tavalla:

  1. “Jos pyykki on päässyt kuivumaan, kostuta se lämpimällä vedellä, mieluummin liian vähän kuin liikaa.
  2. Kääri se muoviin 1/2–2 tunniksi, jotta kosteus tasoittuu.
  3. Vedä ja oio liinavaatteet. Valmista pyyhkeistä ja tyynyliinoista sopivia nippuja limittäin.
  4. Mankeloi. Vedä mankeliliina suoraksi, käynnistä mankeli, syötä tekstiilejä mankeliin molemmin käsin tasoittaen. Lakanat syötetään pituussuunnassa kahtia taitettuna taitereuna edellä, varo ryppyjä.
  5. Anna kuivua ennen kaappiin taittelua, etteivät tekstiilit homehdu.
  6. Taita kaappiisi sopivaksi.”

Itselläni on hieman eri tyyli. Viikkaan ja vedän useimmiten mankeloitavat tekstiilit ennen niiden kostutusta. Käytän tähän mielelläni toisen perheen jäsenen apua. Tosin yksinkin hätätapauksessa viikkaus onnistuu.

Copyright: Minna Kivimäki

Koska usein miulla on kerralla noin parin kuukauden erä mankeloitavana, en laita tekstiilejä kostutuksen jälkeen muovin alle, vaan pinoan ne yhteen tai kahteen pinoon ja ennen mankeloinnin aloittamista käännän pinot ympäri, jolloin päällimmäiset joutuvat aiempien alimmaisten tavoin “paineen alle” ja kosteus tasoittuu paineen avulla.

Copyright: Minna Kivimäki

Mankelista laitan tekstiilit kuivumaan kuivausoksalle ja/tai henkariin pienimmät (esim. tyyny- tai leivinliina). En kuitenkaan mankeloi pyyhkeitä, koska mankelointi litistää/sulkee kuituja, jolloin olen ajatellut sen heikentävän pyyhkeen imukykyä. Vai pitäisiköhän sitä sittenkin kokeilla puhtaampana pysymisen ajatuksella? Mankelointi ei ole kuitenkaan ihan kevyttä hommaa ja siksi voi olla, että pyyhkeet saavat jatkossakin olla mankeloimatta.

Mankelointiin kuluu harvakseltaan tehtynä melko paljon aikaa, käytännössä 3-5 tuntia, kun mankeloi noin kahden kuukauden tekstiilejä. Aika sisältää kaikki vaiheet tekstiilien viikkauksesta mankelointikuntoon ja aina kaappiin asti. Kostutukseen kuluu noin 2-3 sumutepullollista vettä ja jo se vaiheenaan kestää vajaan tunnin. Osa vedestä tietenkin roiskuu lattialle, joten kaakeli on turvallisin materiaali kosteusvaurion ehkäisyn kannalta.

Copyright: Minna Kivimäki

Moni on pohtinut, mistä olen mankelointi kipinän saanut ja oppinut. Niinpä, sitä mietin viimeeksi tänään itsekin, kun mankelia käytin. Ja juu, en oppinut sitä äidinmaidon kautta “verenperintönä”, enkä keneltäkään sukulaiselta. Mankeloinnin opin talouskoulussa. Talouskoulun oppisisältöön tuolloin sisältyi kodinhoidollisia, käsitaidollisia ja taloudellisten taitojen oppimista. Monesti olen miettinyt, että paljon olen siitä hyötyä saanut ja että kaikkien nuorten pitäisi kyseinen puolivuotinen ajanjakso suorittaa. Mieleen painuvimmat asiat tuosta opinjaksosta olivat viikon ajan ruoanlaitto ennalta-annetun budjetin perusteella, pullapitkon letitys, wienertaikinan tekeminen, lohen paistaminen ja mateen nylkeminen.

Talouskoulut ovat saaneet alkunsa Marttojen ansiosta vuodesta 1908 alkaen. Myöhemmin, 1980-luvulla kaupungit ja koulutuskuntalaitokset ostivat talouskoulutoiminnan Martoilta ja vuodesta 2015 alkaen talouskoulun oppisisältöä on sulautettu valmentavan opetuksen (Valma) yhteyteen.

Ja kyllä, olen opettanut mankelointia jälkikasvullenikin. Lupaan myös jatkossa opettaa nykyisessä tai tulevassa lähipiirissä niille, jotka sitä taitoa kaipaavat. Ja kyllä, suoraan kuivausrummusta otettu sopivan kostea tekstiili on ehkä helpompi ja nopeampi mankeloitava, kun jäisi erillinen kostutusvaihe pois. Ehkä se on asia, joka miun olisi syytä ottaa käyttöön ja huomioiden myös pyykinpesuajat pyykin jälkikäsittelyn nopeuttamiseksi. Mankelointi on kuitenkin taito ja perinne, jota mie haluan siirtää eteenpäin.