PORTFOLIO SK3: LUKU 4; kehittämistehtävä
Kansalaisuus -kyselyn prosessi ja toteutus
Toteutin harjoittelujaksoon kuuluvan ja lähdeaineistossa (Kivimäki 2019) mainitsemani kansalaisuus-kyselykehittämistehtävän Bridging -hankkeessa. Tekemäni kyselylomakkeen avulla keskustelin kohderyhmäasiakkaiden kanssa Kymenlaakson kehitysvammaisten päivä- ja työtoimintayksiköissä, selvittääkseni heidän näkemyksiään kansalaisoikeuksiin ja -velvollisuuksiin sekä jokamiehenoikeuksiin liittyen kehitysvammaisten päivä- ja työtoimintayksiköissä. Kyselyn teoria perustui Suomen perustuslakiin, kansalaisuus -käsitteeseen sekä kansalaisuutta ja sosiaalityötä ohjaavaan lainsäädäntöön. Teoriassa huomioitiin myös Euroopan komission sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteet. Kurki ja Nivala (2006, 25, 246) kertovat, että kansalaisuus määrittyy vallalla olevien poliittisten, sosiaalisten ja taloudellisten olosuhteiden sekä ideologisten näkemysten muutoksien perusteella. Se on voimavara, mitä ei voi väkisin kehittää ja se kehittyy vuorovaikutuksessa muiden kanssa, avaten mahdollisuuden miettiä yleisiä yhteiskunnallisia kysymyksiä. Harjun mukaan (2004, 18; 2005) kansalaisuus voi olla saavutettu, statuksellinen, sopimuksellinen eli käytännössä hyväksytysti passiivinen kansalaisuus. Passiivinen kansalainen ei siis ole osallistuva tai vaikuttava toimija, vaan erilaisten toimenpiteiden kohde, jolla on samat lainsäädännölliset perusoikeudet ja -vapaudet kuin aktiivisella kansalaisella. Passiivinen kansalaisuus on mahdollista, koska ketään ei voi vapaassa yhteiskunnassa pakottaa aktiivisuuteen, vaikka siihen ensisijaisesti kannustetaankin. Vammaiset henkilöt eivät pysty ilmentämään täyttä kansalaisuutta, samalla kun yhteiskunnassa kansalaisuutta ylläpitää ja kehittää riittävä määrä aktiivisia kansalaisia.
Kehittämistehtävässä toteutui Toikon (2019) mukainen sosiaalinen prosessi. Toikko ja Rantanen (2009, 113-114) kertovat kehittämisen avulla tuotetun tiedon olevan usein käytännöllistä, jonka tehtävänä on tukea kehittämistä. Tiedontuotannon tasoon vaikuttaa esimerkiksi rahoittajan ja organisaation vaatimukset toiminnan perustumisesta suunnitelmaan. Suunnittelun tein yhdessä Bridging-hankkeen pää- ja osatoteuttajien projektipäällikköjen kanssa (kts. Bridging –hankkeen hallinnoinnista). Kyselyä edelsi tarkasteltavan tiedon tunnistaminen suhteessa Bridging -hankkeen tavoitteisiin, kohderyhmän valintaa, kyselyn taustaan soveltuvan tietoteorian etsimistä ja sosiaalityön käytänteiden esille nostamista. Tarkistin tutkimusluvan tarvetta ja tein eettisiä valintoja esimerkiksi henkilötietojen keruun (Henkilörekisterilaki 471/1987) osalta ja sukupuolen moninaisuuden (Tanhua ym. 2015) huomioimiseksi. Valmistelin kyselylomakkeen lainsäädäntöön ja sosiaalityön käytäntöön ja sitä ohjaavaan lainsäädäntöön peilaten (kts. Vammaissosiaalityön käytäntöä ohjaavaa lainsäädäntöä). Vastaajia varten tein jaettavan kyselyä kuvaavan tiedonantolomakkeen ja vuorovaikutuksen/ vastaamisen tueksi erilaisia vaihtoehtoja ilmaista mielipidettä. Kehittämistehtävän toteutusta edisti Bridging-hankkeen projektipäälliköiden, ohjaus- ja projektiryhmän sekä kehitysvammaisten ja työ- ja päivätyötoiminnan työntekijöiden myötämielinen suhtautuminen. Etenemistä edisti myös hyvät vuorovaikutustaidot ja yleistieto kehitysvammaisten erityispiirteistä vuorovaikutustilanteessa. Tehtävän toteutushaasteita tunnistin useita, joita reflektoin hankkeen projektipäälliköiden kanssa, etsien ratkaisuja niiden huomioimiseksi ja haitallisten vaikutuksien minimoimiseksi. Suunnitelmani esittelin hankkeen ohjaus- ja projektityöryhmille. Projektiryhmä hyväksyi toteutuksen ja määritti palvelutuottajan, jossa toteutin kyselyn.
Kyselylomakkeen eri kohdat kävin vastaajien kanssa keskustellen läpi. Kirjasin vastaajien ilmaisemat lisämielipiteet ja -toiveet ylös ja toistin ne ääneen, jotta varmistuin kuullun asian oikeellisuudesta. Vastaukset kokosin yhteen ja kirjoitin niistä yhteenvedon. Vastaajakohtainen kyselyaineisto hävitettiin kehittämistehtäväraportin valmistumisen jälkeen. Vastaajien joukossa oli myös henkilöitä, jotka eivät käyttäneet puhetta vuorovaikutuksen välineenä. Osa kyselyn teemoista herätti kysymyksiä tai niistä ei ollut vastaajilla tietoa. Mahdollista on myös, ettei asiaan liittyviä asioita ymmärretty. Annoin tarvittaessa lisätietoa aiheista ja ohjasin omaan tilanteeseen liittyen lisätietoa antavien henkilöiden puheille. Kyselyn tuloksista keskustelin Socomin Bridging-hankkeen projektipäällikön kanssa ja tuloksia esittelin lyhyesti Helsingissä työvalmentajien neuvottelupäivillä olleessa keskustelussa. Kyselyn yhteenvedon toimitin kehittämistehtäväraportin ja posterin kanssa Socomille. Kehittämistehtävän esittelen SOCOBA-seminaarissa ja voin pyydettäessä käydä kertomassa kyselyn tuloksista Bridging -hankkeen tilaisuuksissa.
Kyselyn tuotosta voi hyödyntää Bridging-hankkeen tietoaineistona, kuten eri medioissa osallisuuden kokemusta lisääviä teemoja esille nostaen sekä työpajojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tuloksia voidaan hyödyntää myös Bridging-hankkeen raportoinnissa ja mahdollisten jatkohankkeiden suunnittelussa. Vastaamisen tukivälineet jäävät hankkeen käyttöön. Kehittämistehtävän tuloksilla voidaan vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja sosiaalityön käytänteisiin. Kysely antoi tietoa kehitysvammaisten henkilöiden käsityksistä itsemääräämisoikeuteen, sosiaaliturvaan, sosiaalityön käytäntöön sekä työhön ja verotukseen liittyen. Kysely toi myös esiin vastaajien toiveita kansalaisosallisuuteen ja -vaikuttamiseen liittyen. Mahdollisuus käyttää erilaisia tapoja ilmaista mielipidettään tuotti tietoa vuorovaikutusvälineiden kehittämistarpeesta. Kysely oli pieni otos ja erityisesti vastaajien kokemuksiin perustuvat lisäkommentit tuottivat tietoa tietoaukoista, joihin tulisi kiinnittää huomiota. Kyselyn teettäminen laajemmalla joukolla ja/tai monipuolistamalla laadullista aineistoa varmentaisi kyselyn tulosten yleistettävyyttä.
TAKAISIN PORTFOLION SISÄLLYSLUETTELOON
