Bridging -hankkeen kohderyhmäasiakkaiden sosiaalityön prosessi

Heinonen (2007, 34) kertoo, että sosiaalityön toimintatapoja voivat olla byrokratiatyö, jota määrittää ulkopuolelta tulevat määritykset, palvelutyö, jolla turvataan asiakkaan tarpeita vastaavien palvelujen saatavuus sekä psykososiaalinen työ, jolle on ominaista asiakkaan tilanteen lisäksi asiakkaan ja työntekijän vuorovaikutussuhteeseen huomion kiinnittäminen. Bridging -hankkeen työskentely perustuu byrokratiatyöhön rahoittajan ja hankkeen ohjausryhmän valvonnassa olevien hankesuunnitelmien, toiminnan toteutuksen ja raportointien osalta (kts. Bridging –hankkeen hallinnoinnista-pdf). Varsinainen hankeaikainen toiminta perustuu palvelutyöhön ja kohderyhmäasiakkaiden kohtaamisessa voi toteutua psykososiaalisen työn elementit. Hankkeen päivä- ja työtoimintaan osallistuvilla kohderyhmäosallistujilla on kaikilla voimassa oleva asiakkuus Kymsoten vammaispalveluihin kehitysvammaan liittyvien palvelutarpeiden vuoksi, jolloin sosiaalityön mainitut toimintatavat määrittyvät tilannekohtaisesti. Päivä- ja työtoiminta on asiakkaille mahdollistettu sosiaalityöntekijän tekemällä hallintopäätöksellä joko sosiaalihuoltolain (710/1982) 27e §:n mukaista työtoimintaan tai vammaispalvelulain (380/1987) 8b §:n tai kehitysvammalain (519/1977) 2§:n perusteella päivätoimintaan. Ensimmäisiä päätöksiä edeltää sosiaalihuoltolain (1301/2014) 36§:n mukainen palvelutarpeen arviointi. Palvelutarpeen arviointia täydennetään 39.1§:n mukaisella asiakassuunnitelmalla, ellei sen tekeminen ole ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelmaa tulee SHL 39.3§:n mukaan tarvittaessa tarkistaa ja sen sisältö on sovitettava yhteen asiakkaalla olevien muiden hallinnonalojen palvelujen ja tukitoimien kanssa.

Palvelutarpeen arvioinnit, suunnitelmat ja päätökset taltioidaan sosiaalityössä asiakastietorekisteriin, joiden laadinnan eettisiin periaatteisiin (Orava ym. 2018) pääsin syventymään Socomin Kansa KouluII -hankkeen kirjaamisvalmentajakoulutuksessa. Kirjaamiskäytäntöjen kehittämisen ja sisäistämisen avulla voidaan edistää asiakkaan osallisuutta ja eettistä toimintatapaa, kuten muussa toiminnassa yhdessä asiakkaan ja hänen monialaisen verkostonsa kanssa toteutetussa asiakas- ja kehittämistyössä (Talentia 2017, 36, 17, 48; IFSW 208). Heinonen (2007, 28-29) jatkaa, että dokumentointi on käytännön sosiaalityössä tuotetun tiedon ydin ja se toimii asiakkaan tilanteen ja tarpeiden arvioinnissa. Dokumentointi helpottaa myös työyhteisöä, kun työprosessit tallentuvat tulevaa käyttötarvetta varten. Yhdessä asiakkaan kanssa tuotettu tieto mahdollistaa sosiaalityön tiedontuotannon ja vahvistaa sosiaalityöntekijän teoriapohjaa.

SIIRRY LUKUUN 6

TAKAISIN PORTFOLION SISÄLLYSLUETTELOON

TAKAISIN PAKINANURKKAAN