Reflektointia sosiaalityön asiantuntijuuteen kehittymisestä

Harjoittelujaksoni osoittautui loistavaksi oppimisalustaksi teoriapohjaisen työskentelyn ja kehittämisprosessin sisältyvien elementtien osalta, saavuttaakseni harjoittelujakson yleiset sekä omat tavoitteeni. Tutustumalla Socomin organisaatioon ja sen toimintaan opin toiminnan olevan yhteydessä sosiaalityön käytäntöön vähintään välillisesti esim. kohderyhmäasiakkaiden asiakasprosessien kautta. Työskentely Socomissa perustuu johtamisen osalta luottamukseen ja eri asiantuntijoiden esille nostamien aihealueiden tiedon tuotantoon, keskustelun ylläpitämiseen ja yhteiskunnallisesti merkittävien rakenteiden ja palvelujen kehittämiseen, esimerkiksi sosiaalityön rakenteellisen dokumentoinnin käyttöön ottamiseksi. Hanketyön osalta opin, että hanketyössä suunnittelu, teorian haltuun otto, dokumentointi, koordinointi, itseohjautuvuus ja monialainen yhteistyö korostuvat. Hankkeen aikana kerätyn aineiston arvioinnin avulla toteutuu tutkimukseen perustuva kehittäminen (Toikko 2019). Autonomia oman työn tekemisestä rajautuu hankerahoittajien edellyttämiin velvoitteisiin (esim. määräaikoina annettavat raportit) ja yhteistyökumppaneiden kanssa yhteisten aikataulujen löytymiseen. Hanketyöhön tutustuminen edesauttoi kehittämistehtävän tekemistä, teorian ja käytännön yhdistämiseksi. Yhteistyö Socomin henkilöstön, hankkeen kohderyhmäasiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa eteni sujuvasti antaen kokemuksen kuin olisin ollut toiminnassa mukana jo pidempään.

Sosiaalityön haasteeksi havainnoin riittävän asiakaskontaktien ylläpitämisen vähentyvien resurssien aikana. Jäin pohtimaan, että uudessa Kymsoten organisaatiossa rakenteiden lisäksi olisi tarpeen pysähtyä miettimään uudelleen toimivan asiakasprosessin elementtejä osallistaen kohderyhmäasiakkaita siihen. Kansalaisuus -kyselyn avulla sain käsityksen, että sosiaalityön prosesseissa voi olla asiakkaita, joilla olisi edellytyksiä edetä omanlaisella elämänpolullaan, mikäli siihen tarjoutuu oikea-aikainen mahdollisuus. Tämä edellyttää riittävän aktiivista vuoropuhelua asiakkaan, tarvittaessa hänen verkostonsa, palvelujärjestelmän ja sosiaalityöntekijän välillä sekä totutusta poikkeavia ratkaisuja. Kehittämistyö tarjoaa suunnitelmalliseen toimintaan perustuvan alustan sosiaalityön käytännön kokemuksien ja teorian yhdistämiselle sekä uuden teorian muodostamiselle, jonka tarkoituksena on luoda kaikkia hyödyttävää tietopohjaa sosiaalityön kehittämisen tueksi. Tällöin on kyse toiminnan analyyttisia ja konkreettisia tasoja yhdistävästä kehittämisprosessista. (Toikko 2019). Pohdin, että kehittämistyötä voidaan käyttää myös muuttuvan sosiaalityön johtamistyön välineenä. Harjoittelun kehittämistehtävän avulla mahdollistin kohderyhmäasiakkaille yhden kokemuksen osallisuuteen kansalaisena ja kerroin tarvittaessa tietoa kansalaisuuteen liittyen. Kehittäjäsosiaalityöntekijänä tunnistan itseni määrätietoiseksi, innostuneeksi ja itselleni haasteita asettavaksi, jolla on halu löytää yhteiskunnallisiin ilmiöihin vastauksia ja halu vaikuttaa niihin.

SIIRRY PORTFOLION KANSILEHDELLE

TAKAISIN PORTFOLION SISÄLLYSLUETTELOON

TAKAISIN PAKINANURKKAAN