Kuntoutuspsykoterapia

Terapeutillako on väliä?

Posted on Updated on

Kuten olen ilmaissut edellisessä kirjoituksessani “psykoterapeuttiuden noviisiaika alkanut”, olen tällä hetkellä niin kutsuttu noviisi psykoterapeutti, joka jokaisella istunnolla oppii uutta asiakkaasta, tämän vuorovaikutustyylistä ja opettelee yhdessä asiakkaan kanssa uutta. Ja samalla poisopin itsekin aiemmasta tavastani tehdä työtä. Toisaalta, en ole mikä tahansa terapeutti, sillä olen vahvalla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattikoulutus- ja työkokemuksella varustettu ja Valviran hyväksymä psykoterapeutti, en terapeutti. Tämä tarkoittaa sitä, että minun ja muiden psykoterapeuttien toimintaa valvotaan, toisin kuin terapeuttien. Ja meitä psykoterapeutteja yhdistää tietyt taustakoulutusvaatimukset.

Huomion arvoista on, että vuodesta 2012 alkaen psykoterapeuttikoulutusta järjestävät yliopistot ja käytännössä tarkistavat koulutukseen hakevien taustakoulutus- ja työkokemuspätevyyden. Tästä on tarkemmin Valviran kotisivulla. Suomessa psykoterapeutti koulusta järjestetään kuudessa yliopistossa. Itse olen Itä-Suomen yliopiston ja Lyhytterapiainstituutin kasvatti. Psykoterapeutti vai terapeutti kysymykseen liittyen löysin hyvän, selventävän artikkelin Suomen terveystalon sivulta. Myös sen mukaan sillä on merkitystä, mikä koulutus psykoterapeuttisessa suhteessa työskentelee. Usein, psykoterapeuttien työtä tukee myös muiden ammatin edustajia, kuten kyseisessä artikkelissa mainitaan esimerkkinä.

Psykoterapeutin työssä kysymys on siitä, mitä ja miten erilaisia vuorovaikutuksen elementtejä tutkaillaan ja tarpeen mukaan kehitetään yhdessä uusien tapojen muodostumiseksi ja mielentilan kevenemiseksi. Työ perustuu luottamukseen siitä, ettei asiakasta jätetä yksin edes silloin, kun hän on heikoimmillaan. Ja siihen, että psykoterapeuttina kehitän jatkuvasti omaa osaamistani saamani palautteen perusteella. Siihen tarvitaan asiakkaan rohkeutta ottaa -ei niin mukavia asioita- psykoterapeuttiin liittyen myöskin puheeksi. Ja psykoterapeutti voi kehityskohteitaan käsitellä myös säännöllisessä työnohjauksessa työnohjaajansa kanssa.

Psykoterapeutin rooli ei ole helppo. Hänen tulee olla riittävän lähellä asiakastaan, mutta myös tarpeeksi etäällä. Kyseessähän ei ole ystävyyssuhde. Tähän liittyen Anna-lehti julkaissut artikkelin “Hyvä psykoterapeutti on luotettava ja empaattinen – mutta voiko omasta psykoterapeutista tulla liian läheinen?” Koen nyt aloittaneena psykoterapeuttina, että aiemmissa työtehtävissä, esimerkiksi ihmisten palvelutarpeiden arvioijana ja päätöksentekijänä on ollut psykoterapeuttityöhön verrattuna vähemmän painetta pohtia ja pitää huoli siitä, ettei anna väärää signaalia asiakkaalle. Huomionarvoista myös se, että koska psykoterapeutti on itsekin ihminen, koskee häntä samat lainalaisuudet kuin asiakkaitaan; elämänkriisit, avuntarpeet, mahdollisesti omaehtoiset terapiakäynnit ja vähintääkin koulutuksen aikainen psykoterapia. Jokaisella psykoterapeutilla on siis kokemusta siitä, mitä on olla itse psykoterapiassa.

Yt, Minna

Psykoterapia: Mitä, kenelle ja millainen psykoterapeutti olen?

Posted on Updated on

Psykoterapiaa toteuttaa psykoterapeutti, joka on Valviran hyväksymä, nimikesuojattu eli laillistettu psykoterapeutti. Psykoterapia tarkoittaa yleisesti ajatellen hoitomuotoa, jota käytetään usein mielen hoitoon, hoitaen psyykkisiä vaikeuksia psykologisin menetelmin. Asiakas ja psykoterapeutti käsittelevät asiakkaan elämään liittyviä asioita ensisijaisesti keskustellen. Psykoterapia voi sisältää toiminnallisia harjoituksia, joiden avulla asiakas yrittää tunnistaa ja oppia muuttamaan toimintatapojaan. Psykoterapialla tavoitellaan asiakkaalla ilmenevien oireiden vähenemistä ja henkisten voimavarojen ja ongelman ratkaisukeinojen lisääntymistä. Psykoterapian tarkoituksena on myös olla asiakkaan henkisen kasvun ja kehityksen tukena.

Ratkaisukeskeinen työskentelyote soveltuu yksilöiden, pariskuntien, perheiden, ryhmien, työyhteisöjen ja jopa organisaatioiden kanssa oleviin elämäntilanteisiin ja tilanteisiin, joihin toivotaan muutosta. Ratkaisukeskeistä psykoterapiaa voidaan toteuttaa lyhytterapiana yhden tai useamman kerran (esimerkiksi 4-6 kertaa) käyntitarpeissa. Sitä voidaan myös käyttää useamman vuoden kuntoutuspsykoterapiatarpeisiin eli Kela-kuntoutuksena. Ratkaisukeskeisessä psykoterapiassa keskitytään asiakkaan tavoitteeseen ja tulevaisuuteen tähtävään työskentelyyn asiakkaan voimavaroja hyödyntäen. Asiakkaan omilla toiveilla, ideoilla ja tavoitteilla on suuri merkitys terapiaprosessin edistyessä ja sen onnistumiseksi. Lähde: Mielenterveystalo.fi. Psykoterapia.

Kuvan tilanne on kuvitteellinen ja henkilöt siinä ovat malleja.

Psykoterapeuttina olen kiinnostunut työskentelemään ihmisen koko elämänkaarta koskevien kysymysten äärellä, jolloin tavoitteena on jokin muutos tai tarve pohtia hyvän elämän elementtejä. Asiakkaani voivat olla vauvasta vaariin sekä erilaisista ryhmittymistä (yksilö, pariskunta, perhe, eri elämän vaiheisiin liittyvät ryhmät, kuten opiskelu- tai työyhteisö).  Ihminen yksilönä vuorovaikutussuhteessa ja osana laajempaa kokonaisuutta (esim. parisuhde, perhe, työyhteisö, yhteiskunta, luonto) tarjoaa monipuolisesti mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Monipuolinen opinto- ja työkokemus auttaa minua huomioimaan asiakkaan tilannetta eri näkökulmista käsin. Näin ollen työskentelen asiakkaan tilannetta kokonaisvaltaisesti huomioiden ja soveltuvin osin hyödynnän toiminnallisia menetelmiä (esimerkiksi kuvat ja kortit). Olen psykoterapeuttina aktiivinen kuuntelija, monipuolinen havainnoitsija ja ei-tietäjä. Kannustan asiakasta pohtimaan tilannettaan useammasta näkökulmasta käsin ja tuen häntä tarpeen mukaan siirtymään oman mukavuusalueen ulkopuolelle uudenlaisen kehitysvaiheen aktivoitumiseksi. Mottoni “elämä on jatkuva muutos ja jokaisen käännettävissä olevan kiven alta voi löytyä vastaus” motivoi tilanteissa, jolloin tuntuu ettei mitään enää ole tehtävissä. Se myös suuntaa työskentelytapaani silloin, kun asiakas etsii tarvitsemiaan vastauksia ja yrittää tavoittaa oman näköisen ja riittävän hyvän elämän.

Minulla on Kelan kuntoutuspsykoterapiapätevyys yksilöpsykoterapiaan, 16-67-vuotiaiden osalta ja tarvittaessa 16-25-vuotiaiden terapioihin liittyen vanhempien ohjauskäynnit. Tällä hetkellä ei ole vapaana Kela kuntoutuspsykoterapiapaikkoja. Eri ikäiset asiakkaat voivat tulla vastaanotolle myös ilman lähetettä tai kuntoutuspsykoterapiapäätöstä, jolloin Kela-korvausta ei saa asiakkaan maksaessa käyntikerran kokonaisuudessaan itse. Psykoterapiakäynnit toteutuvat Terapiatalo Nosteen toimitiloissa Lappeenrannassa ja Mikkelissä tai etäyhteydellä. Minulle psykoterapia-ajan voi varata verkossa täältä. Vaihtoehtoisesti voit laittaa tiedusteluviestin/ yhteydenottopyynnön asiaan liittyen sähköpostitse minna.kivimaki (ät) terapiatalonoste.fi tai puhelimitse 045 7874 1137.

Pakinanurkkaan olen kirjoittanut tekstin “Terapeutillako on väliä?” avaten hieman sitä, mitä eroa on psykoterapeutilla on terapeutilla sekä psykoterapeutin ammattiin liittyviä elementtejä.