Kuntoutuspsykoterapia
Terapeutillako on väliä?
Kuten olen ilmaissut edellisessä kirjoituksessani ”psykoterapeuttiuden noviisiaika alkanut”, olen tällä hetkellä niin kutsuttu noviisi psykoterapeutti, joka jokaisella istunnolla oppii uutta asiakkaasta, tämän vuorovaikutustyylistä ja opettelee yhdessä asiakkaan kanssa uutta. Ja samalla poisopin itsekin aiemmasta tavastani tehdä työtä. Toisaalta, en ole mikä tahansa terapeutti, sillä olen vahvalla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattikoulutus- ja työkokemuksella varustettu ja Valviran hyväksymä psykoterapeutti, en terapeutti. Tämä tarkoittaa sitä, että minun ja muiden psykoterapeuttien toimintaa valvotaan, toisin kuin terapeuttien. Ja meitä psykoterapeutteja yhdistää tietyt taustakoulutusvaatimukset.
Huomion arvoista on, että vuodesta 2012 alkaen psykoterapeuttikoulutusta järjestävät yliopistot ja käytännössä tarkistavat koulutukseen hakevien taustakoulutus- ja työkokemuspätevyyden. Tästä on tarkemmin Valviran kotisivulla. Suomessa psykoterapeutti koulusta järjestetään kuudessa yliopistossa. Itse olen Itä-Suomen yliopiston ja Lyhytterapiainstituutin kasvatti. Psykoterapeutti vai terapeutti kysymykseen liittyen löysin hyvän, selventävän artikkelin Suomen terveystalon sivulta. Myös sen mukaan sillä on merkitystä, mikä koulutus psykoterapeuttisessa suhteessa työskentelee. Usein, psykoterapeuttien työtä tukee myös muiden ammatin edustajia, kuten kyseisessä artikkelissa mainitaan esimerkkinä.
Psykoterapeutin työssä kysymys on siitä, mitä ja miten erilaisia vuorovaikutuksen elementtejä tutkaillaan ja tarpeen mukaan kehitetään yhdessä uusien tapojen muodostumiseksi ja mielentilan kevenemiseksi. Työ perustuu luottamukseen siitä, ettei asiakasta jätetä yksin edes silloin, kun hän on heikoimmillaan. Ja siihen, että psykoterapeuttina kehitän jatkuvasti omaa osaamistani saamani palautteen perusteella. Siihen tarvitaan asiakkaan rohkeutta ottaa -ei niin mukavia asioita- psykoterapeuttiin liittyen myöskin puheeksi. Ja psykoterapeutti voi kehityskohteitaan käsitellä myös säännöllisessä työnohjauksessa työnohjaajansa kanssa.
Psykoterapeutin rooli ei ole helppo. Hänen tulee olla riittävän lähellä asiakastaan, mutta myös tarpeeksi etäällä. Kyseessähän ei ole ystävyyssuhde. Tähän liittyen Anna-lehti julkaissut artikkelin ”Hyvä psykoterapeutti on luotettava ja empaattinen – mutta voiko omasta psykoterapeutista tulla liian läheinen?” Koen nyt aloittaneena psykoterapeuttina, että aiemmissa työtehtävissä, esimerkiksi ihmisten palvelutarpeiden arvioijana ja päätöksentekijänä on ollut psykoterapeuttityöhön verrattuna vähemmän painetta pohtia ja pitää huoli siitä, ettei anna väärää signaalia asiakkaalle. Huomionarvoista myös se, että koska psykoterapeutti on itsekin ihminen, koskee häntä samat lainalaisuudet kuin asiakkaitaan; elämänkriisit, avuntarpeet, mahdollisesti omaehtoiset terapiakäynnit ja vähintääkin koulutuksen aikainen psykoterapia. Jokaisella psykoterapeutilla on siis kokemusta siitä, mitä on olla itse psykoterapiassa.
Yt, Minna
Psykoterapia: Mitä, kenelle ja millainen psykoterapeutti olen?
Psykoterapiaa toteuttaa psykoterapeutti, joka on Valviran hyväksymä, nimikesuojattu eli laillistettu psykoterapeutti. Psykoterapia tarkoittaa yleisesti ajatellen hoitomuotoa, jota käytetään usein mielen hoitoon, hoitaen psyykkisiä vaikeuksia psykologisin menetelmin. Asiakas ja psykoterapeutti käsittelevät asiakkaan elämään liittyviä asioita ensisijaisesti keskustellen. Psykoterapia voi sisältää toiminnallisia harjoituksia, joiden avulla asiakas yrittää tunnistaa ja oppia muuttamaan toimintatapojaan. Psykoterapialla tavoitellaan asiakkaalla ilmenevien oireiden vähenemistä ja henkisten voimavarojen ja ongelman ratkaisukeinojen lisääntymistä. Psykoterapian tarkoituksena on myös olla asiakkaan henkisen kasvun ja kehityksen tukena. Lähde: Mielenterveystalo.fi. Psykoterapia.
Ratkaisukeskeinen työskentelyote soveltuu yksilöiden, pariskuntien, perheiden, ryhmien, työyhteisöjen ja jopa organisaatioiden kanssa oleviin elämäntilanteisiin ja tilanteisiin, joihin toivotaan muutosta. Ratkaisukeskeistä psykoterapiaa voidaan toteuttaa lyhytterapiana yhden tai useamman kerran (esimerkiksi 4-6 kertaa) käyntitarpeissa. Sitä voidaan myös käyttää useamman vuoden kuntoutuspsykoterapiatarpeisiin eli Kela-kuntoutuksena. Ratkaisukeskeisessä psykoterapiassa keskitytään asiakkaan tavoitteeseen ja tulevaisuuteen tähtävään työskentelyyn asiakkaan voimavaroja hyödyntäen. Asiakkaan omilla toiveilla, ideoilla ja tavoitteilla on suuri merkitys terapiaprosessin edistyessä ja sen onnistumiseksi. Lähde: Mielenterveystalo.fi. Psykoterapia.
Työskentelen psykoterapeuttina ensisijaisesti ratkaisukeskeisesti täydentäen terapiaosaamistani kogniitiivisen ja psyko-fyysisen terapian opinnoilla. Työskentelyssäni huomioin kokonaisvaltaisesti asiakkaan voimavarojen lisäksi asiakkaan elämänvaiheet, stressitekijät, hengityksen ja erilaiset rentoutumiskeinot. Olen kiinnostunut työskentelemään moninaisten, ihmisen elämänkaarta koskettavien kysymysten äärellä, asiakkaan resilienssiä (muutosjoustavuutta, palautumiskyky elämänhaasteista) tukien ja vahvistaen. Kannustan asiakasta pohtimaan tilannettaan useammasta näkökulmasta käsin ja tuen häntä tarpeen mukaan siirtymään oman mukavuusalueen ulkopuolelle uudenlaisen kehitysvaiheen aktivoitumiseksi. Kuuntelen ja työskentelen aktiivisesti, olen monipuolinen havainnoitsija ja ei-tietäjä. Asiakas määrittää ja arvioi minulle terapiatavoitteensa, joiden motiviina voi olla jokin muutos tai tarve pohtia hyvän elämän elementtejä. Seuraamme yhdessä asiakkaan voinnin kehittymistä hyvinvointia mittaavilla menetelmillä.
Toteutan terapiakäynnit suojatulla videoyhteydellä, josta minulla on hyviä kokemuksia syksystä 2019 alkaen. Aikavarauksen voi tehdä minulle verkossa Terapiatalo Nosteen etävastaanottoajoista ja mikäli ei aikoja näy, voit tiedustella mahdollisia aikoja sähköpostitse minna.kivimaki (ät) terapiatalonoste.fi tai puhelimitse/ tekstiviestillä numeroon 045 7874 1137. Eri ikäiset asiakkaat voivat hakeutua terapia-ajalle maksaen käynnit itse, maksusitoumuksella, lääkärin lähetteellä tai Kelan päätöksellä. Työskentelen käynti kerrallaan (KKT) eli single session therapy (1 tai muutama käyntikerta) periaatteen lisäksi lyhytterapiaa (käyntikerrat 5-20 kertaa) ja Kelan kuntoutuspsykoterapiaa (asiakkuuden kesto 1-3 vuotta) tarjoten. Minulla on Kelan kuntoutuspsykoterapiapätevyys yksilöpsykoterapiaan, 16-67-vuotiaiden osalta ja tarvittaessa 16-25-vuotiaiden terapioihin liittyvät vanhempien ohjauskäynnit.
Monipuolinen opinto- ja työkokemus auttavat minua huomioimaan asiakkaan tilannetta eri näkökulmista käsin. Näin ollen työskentelen kokonaisvaltaisesti ja soveltuvin osin toiminnallisia menetelmiä hyödyntäen (esimerkiksi kuvat ja kortit, resilienssiä vahvistava työskentely, mielen ja kehon yhteyttä huomioiva työskentely). Kehitän myös edelleen ammattitaitoani, esim. vuonna 2020 TRE-ohjaajakoulutus (tension, stress and trauma releasing exercises), kognitiivisen ja psykofyysisen terapian opinnot. Monipuolinen taustani ja kiinnostukseni erilaisia ilmiöitä kohtaan mahdollistavat sen, että asiakkainani voi olla vauvasta vaariin sekä erilaisista ryhmittymistä (yksilö, pariskunta, perhe, eri elämän vaiheisiin liittyvät ryhmät, kuten opiskelu- tai työyhteisö sekä vähemmistöedustajat). Ihminen yksilönä vuorovaikutussuhteessa ja osana laajempaa kokonaisuutta (esim. lähiyhteisö, yhteiskunta, luonto) tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia tutustua asiakkaan jatkuvasti muuttuvaan itseen.
Mottoni ”elämä on jatkuva muutos ja jokaisen käännettävissä olevan kiven alta voi löytyä vastaus” motivoi minua tilanteissa, jolloin tuntuu ettei mitään enää ole tehtävissä. Se myös suuntaa työskentelytapaani silloin, kun asiakas etsii tarvitsemiaan vastauksia ja yrittää tavoittaa oman näköisen ja riittävän hyvän elämän.
Kotisivuni Pakinanurkkaan olen kirjoittanut tekstin ”Terapeutillako on väliä?” avaten hieman sitä, mitä eroa on psykoterapeutilla on terapeutilla sekä psykoterapeutin ammattiin liittyviä elementtejä.