taukojumppa
Hulavanteen uusi tuleminen
Olen ollut lomalla ja sinä aikana pitkästä aikaa seurannut erilaisia medioita kotisivun päivitystyön ohessa. Mielenkiintoinen teema osoittautui paljon puhutuksi, uudeksi trendiksi. Nimittäin hulavanteen pyöritys eli nykytermin hulaamisen suosion kasvu räjähdysmäisesti. Uutiskynnyksen se ylitti siksi ensin siksi, että Helsingin yliopiston tutkimuksessa oli todettu hulaamisesta olevan terveysvaikutuksia. Toinen uutiskynnys ylittyi muutama päivä tutkimustuloksen julkistamisen jälkeen, kun hulavanteiden myynti oli kesäkuussa vaikeutunut varastojen tyhjennyttyä. Myös sosiaalisessa mediassa alkoi näkyä hulavannekeskusteluja.
Lomani eteni ja hulavanne jäi alitajuntaan mellastamaan. Erityisesti lapsuuden aikaiset kokemukset sen käytöstä. Tykkäsin silloin sen käytöstä, kai sitä yhdenlaiseksi harrastukseksi voi kutsua. Loppujen lopuksi päädyin etsimään omaa vannetta reilu viikko sitten. Nopean verkkotarkastelun perusteella vanteita ei ollut perinteisissä liikkeissä yhtään kappaletta lähellä. Myös verkkokauppojen varastot huusivat tyhjyyttä, lukuun ottamatta yhtä toimittajaa, joka ilmoitti vannetta voivan toimittaa noin kahden viikon kuluttua eli heinäkuun lopulla. Lopulta päädyin tilaamaan reilu viikko sitten löytämästäni nettikaupasta 1,2 kg painavan hulavanteen. Jospa tällä vaihtoehtoisella ”pehmeällä tavalla” saisi paljon istumatyötä tekevänä ryhtiä korsettiin.

Hulavanteen tilaus- ja toimitusaikana googlettelin tietenkin käyttäjäkokemuksia. Monet ilmoittivat alkuun saaneensa mustelmia hulavanteen käyttöönoton yhteydessä. Keskustelijoissa oli myös niitä, jotka kertoivat hulaavansa melko pitkiä aikoja (30 minuutista ylöspäin) useamman kerran viikossa. Ja minä mustelmaherkkänä aloin varautua henkisesti mahdollisiin mustelmiin. Yllätyksekseni se saapui todellakin reilu viikko tilauksesta ei nopeammin kuin mitä oli verkkosivun palvelulupaus.
Paketin saavuttua kokosin sujuvasti vanteen käyttökuntoon ja tietenkin kokeilin. Vaan eipä pysynyt vanne ylhäällä kuten lapsena muistelin olleen. Muutaman minuutin ajan kokeilu sai aikaan hikeä, naurua ja toiseen suuntaan myös muutaman onnistuneen pyörityksen. Ja myöhemmin illalla kokeilin uudelleen, jolloin onnistuin hieman paremmin, jopa muutaman pyörityksen toiseenkin suuntaan. Ja tänä aamuna tietenkin kokeilin muutaman minuutin ajan. Opeteltavaa on, mutta kyllä se vielä sujuu, siihen luotan sillä eikös se ole niin, että mestariksi päästäkseen tarvitaan paljon harjoituskertoja. Luonnonlahjakkuudet on toki erikseen. Tässä tapauksessa opin sen, että lapsena opittu taito on selkeästi ruostunut verrattuna polkupyörällä ajoon.
Sen verran innostuin hulavanne-teemasta, että etsin sen käyttöön liittyvää tietoa ja ohjeita verkosta. Kiva oli löytää hulavanteelle myös vaihtehtoisia käyttötarkoituksia perinteisen pyörittämisen lisäksi ohjeineen: